Vapaasti kääntäen takakannen tekstistä: "Tämä on uusi muusikin soundi, ei pelkästään äänikikkailua kuten tähän asti, vaan Moog-syntetisaattorille sävellettyä musiikkia. Hyman ja Command Records esittelee ei vain sitä mitä on, vaan mitä tulevaisuuden musiikki tulee olemaan." Takakannen teksti on joko tahallisen yliampuva mainos tai sitten he ovat tosissaan. Toisaalta - levy on vuodelta 1969 ja Moog melko uusi laite, jota monet space- ym. progebändit käyttivät myöhemmin lähestulkoon kyllästymiseen asti. Moogin piti osoittaa populaarimusiikin uusi suunta, mutta voiko yksittäinen soitin koskaan saada aikaan mitään sellaista... Levy on mielenkiintoista kuunneltavaa ja sen ehkä suurin vaikutus kuulijaan nyt, on auttaa hahmottamaan 70-luvun alkupuolen progea yhden soittimen näkökulmasta. http://www.youtube.com/watch?v=25IiJ5JgBtM
Wednesday, July 27, 2011
Friday, July 15, 2011
Earthquire - Earthquire (1972 Natural Recources)
Tämä levy osoittautuu vallan muuksi, kuin mitä siitä yleensä sanotaan tai mitä avauskappale antaisi odottaa. Onhan tämä toki sielupitoista rokkia kahden naisen gospel-taustaduoineen, mutta myös paljon enemmän. Naislaulaja Tata Vegaa kuuntelee mielellään ja hän on myös säveltänyt ison osan kappaleista. Levyn on tuottanut Tom Wilson, joka tuotti myös sellaisia suuruuksia kuin Mothers of Invention, Velvet Underground, The Animals ja Bob Dylan. Kymmenen hengen muusikkoryhmä saa paljon hienoa aikaan. Poimin tämän alunperin levyliikkeen halpislaatikosta lähinnä mielenkiintoisen paketin perusteella. Se oli kyllä kannattava sijoitus myös musiikillisen sisällön puolesta. Ennen tätä albumia ja yhtyettä Tata Vega vaikutti yhtyeessä "Pollution" ja esiintyy heidän kahdella levyllään.
Thursday, July 14, 2011
Twinn Connexion - Twinn Connexion (1968 Decca)
Kevyttä sunshine-barokki-purkka-poppia, jossa maistuu paikoin myös mukavia psych-sattumia, jeeeeeeeeeeeeeeeeeeee. Kokonaisuutena ehkä hieman puuduttava, mutta sattumat nostavat satoa. http://www.youtube.com/watch?v=aENYqWPHmvc&playnext=1&list=PL7E6F721EB54BD816
Mike Millius - Desperado (1969 Uni)
Tämä on niitä Greenwich Villagen folktyyppejä. Paikoin tulee tyylistä ja äänestä mieleen Ulf Lundell ja Bruce Springsteen. Mike tunnetaan parhaiten kappaleesta "Ballad of Martin Luther King" jonka hän kirjoitti heti tämän kuoleman jälkeen. Albumin äänitys ei ole onnistuneimpia, mutta ehkä se toisaalta luo jonkinlaista autenttisuuden tuntua tämän folk-laulajan esitykseen. Kaikki kappaleet ovat Milliuksen omia.
Affinity - Affinity (1970 Vertigo)
Oikein hieno nippu jazzahtavan psykedeelistä progea. Kosketinsoitinten soundi ja soitanta miellyttää samoin kuin Linda Hoylen. Affinity yllätti minut muutenkin täysin. Tällaista musiikkia haluan ehdottomasti kuulla ja paljon! Hoylen laulutapa tuntuu minusta jollain tapaa Amerikkalaiselta ja paikoin mieleen tulee suosikkityttöni Sandy Hurvitz. Harmi että bändillä oli vain kaksi omaa biisiä tälle albumille. Tämä "Night Flight" on niistä toinen. http://www.youtube.com/watch?v=6TOCNUrYCLQ
Northwind - Northwind / The Woods of Zandor)
This is an ultra rare as original but this is a re-version. Original name of the album is simply "Northwind" but this re-issue is named "The Woods of Zandor" The content of this album is suprisingly good prog from Michigan. Some say this is like Fruup and a bit british influenced.
http://www.youtube.com/watch?v=ize-fJ9j36A
http://www.youtube.com/watch?v=ize-fJ9j36A
The Neighborhood - Debut (1972 Big Tree)
Hieman liiankin sievästi soljuvaa lauluryhmäpoppia. Musiikki on pääosin cover-versioita mm. sellaisista tunnetuista kappaleista kuin kuin McArthur's Park, Big Yellow Taxi, Sounds of Silence, She Said She Said.... Näistä Big Yellow Taxi toimii parhaiten. Perinteiset hammond-soundit jopa piristävät tätä vaisua pakettia. http://www.youtube.com/watch?v=R2ay7uzIWdE
Kaamos - Deeds And Talks (1977 M&T)
Wednesday, July 13, 2011
United Sons of America
Levyn paras kappale, jonka vuoksi se kannattaa hankkia jos saa alle kympin hintaan. http://www.youtube.com/watch?v=GIDKE2mASOg
Bread, Love And Dreams - Amaryllis (1971)
Tutustuminen yhä uusiin (siis minulle uusiin) brittifolkbändeihin ei ole pitkään aikaan määrän sijaan tuonut juuri mitään uutta kuuntelukokemuksiini. Tämä saakin jäädä viimeiseksi hankinnaksi tuolla näennäisluomuosastolla, vaikka onkin sinänsä ihan ok albumi. Tätä vaan on niin paljon samalla kaavalla. Perinteiseen folkiin ympätty New Age filosofia-uskonnollinen saippuasisältökin saa näissä minut kuulijana yleensä hieman vaivautuneeksi. Amaryllis onkin New Age sunshine folk poppia eli folk-purkkaa. Siinä genrensä osassa toki varsin tyypillistä. Kun kaikki särmät on siloiteltu, niin ei jää paljon mihin tarttua eikä mikä tarttuisi kuulijaan. http://www.youtube.com/watch?v=hAd-l9K6FJQ
Laitan vertailukohteeksi näytteen todellisesta Englantilaisesta folkin mestarista, jonka luulisi olevan paremmin musiikinharrastajien tietoisuudessa. http://www.youtube.com/watch?v=r4UW_HEJWPw Kun haluan kuunnella laadukasta Englantilaista folkia, turvaudun herraan nimeltä Steve Ashley ja hänen albumiinsa Stroll On. Onhan BLaD toki silotellumpaa ja harmonisempaa kuin SA , mutta...
Laitan vertailukohteeksi näytteen todellisesta Englantilaisesta folkin mestarista, jonka luulisi olevan paremmin musiikinharrastajien tietoisuudessa. http://www.youtube.com/watch?v=r4UW_HEJWPw Kun haluan kuunnella laadukasta Englantilaista folkia, turvaudun herraan nimeltä Steve Ashley ja hänen albumiinsa Stroll On. Onhan BLaD toki silotellumpaa ja harmonisempaa kuin SA , mutta...
Subscribe to:
Posts (Atom)