Showing posts with label V. Show all posts
Showing posts with label V. Show all posts

Monday, October 10, 2011

Violent Femmes - S/T (1982 Rough Records)


Väkivaltaiset nössöt, nyhveröt, nynneröt! Kehtaanpa sanoa, vaikka tiedän että kaveri takuulla nauraa ja kuittaa: tämä on aivan riemastuttavan nautittava levy. Olkoonkin alunperin 80-luvun teiniangstissaan muhineille suunnattua, niin toimii myös toisessa ajassa eli valovuoden päässä olevaa eläkeikää odotellessa. 60- ja 70- lukujen musiikkia kuunnelleena tämä 80-luvun helmi meni minulta täysin ohi, niinkuin melkein kaikki muukin musiikki kyseisellä vuosikymmenellä. Oli muuta tekemistä. Olin silloin myös varma, että kaikki hyvä musiikki jäi viimeistään 70-luvulle eikä 80-luvulla tehty mitään hyvää. No toisaalta tuskin olisi silloin tästäkään pitänyt. Näin jälkikäteen on mukavaa katsoa taakse poimia harvalukuiset mustikat imelästä kasarikakusta. Kuuntelen tätä pelkästään musiikkina. muu sanoma ei hetkauta. Ps. valovuosi on tässä tapauksessa vähän alle kymmenen tavallista. Taidan olla ainoa, joka kuulee tässäkin jotain sukulaisuutta Zappan varhaisempaan tuotantoon. Z:n kuuleminen tässä musiikissa ei johdu suinkaan niin päälle kuuluvasta asiasta kuin xylofonin käytöstä. Jokin kokonaisvaltaisempi asennejuttu se on. Erittäin hieno levy!
good feeling: http://www.youtube.com/watch?v=KhedKAhHqK8
gone daddy gone: http://www.youtube.com/watch?v=mmM6SxoghMQ

Saturday, September 17, 2011

Van Der Graaf Generator - Pawn Hearts (CD)


Tässä yksi niistä levyistä, joita olen koettanut vuosien mittaan oppia ymmärtämään. Tuloksetta. Pawn Hearts ei oikeastaan ole musiikkia ollenkaan. Se on tekotaiteellista sekameteliä, vielä rumasti päälle laulettuna. Tuskinpa Hammill itsekään tiesi mihin pyrki, paitsi tahalliseen vaikeaselkoisuuteen. Ei toimi. Olen samaa mieltä sen nettikirjoittajan kanssa, joka sanoi että tämä oli viimeinen hyvä syy Punk-rokin tulla pyyhkäistä "proge" sivuun.

Thursday, July 7, 2011

Van Eaton Bros - Brother (1972 Apple)






Amerikkalaiset veljekset soittivat aikanaan progebändissä Jacob's Creek, jolta ilmestyi samanniminen albumi vuonna 1968. Bändin hajottua veljet lähettivät demon kappaleesta "Sweet Music" Apple levy-yhtiöön New Yorkiin. Lennon ja Harrison innostuivat kulemastaan ja pyysivät heitä levyttämään Applelle. Tulos on tässä. Kovin hyvin levy ei myynyt, liekö outo kansikuva osasyyllinen. Nyt sitten "avarakatseisemmat" Beatlesintoilijat ovat kiinnostuneet teoksesta lähinnä noiden Beatles- ja Apple-yhteyksien vuoksi. Ringo soittaa rumpuja ja George toimii tuottajana. Mitähän Lennon ja Harrison mahtoivat oikein kuulla tässä Harrisonin jopa kiirehtiessä levyn kanssa koska "Sweet Music on listahitti nro 1". Ensi kuulemalta albumi oli minulle surkea pettymys, mutta nyt toisella kerralla olen valmis nostamaan arviota kolmeen tähteen viidestä. Tuotannollinen soundi ja muu on kyllä kovin harrisonmaista yhdistettynä Amerikkalaiseen vähän raaempaan soundiin. Ei siis makeinta siirappia, onneksi.

Friday, September 3, 2010

Vampula Pop - Psychedelic Travanti Loimi River Memories





Mitä tämä nyt on? Rautavaarara ja Anttonen Travantin Baarissa. Eikä siitäkään kaljapaikasta ole kuin kivijalka, tai tarkemmin katsoen tässä eräänä päivänä ohi ajettuani, vain rappuset jäljellä. Olen kuunnellut tätä nyt tarkemmalla korvalla kuin alkuun. Olen oikeastaan aika hämmentynyt siitä, miten syvän taustan tavallisille jokaisen kylän tavallisen kaljabaarin näennäisen tavallisille tarinoille Tapio Liinoja tässä lataa, kuin vaarattomalta näyttävän sivulauseen. En muista ainakaan kuulleeni esimerkiksi parempaa kuvausta miehestä joka lähestyy pajatsoa tositarkoituksella. Tuo mainitsemani esimerkki ei suinkaan ole ainoa ihailtava oivallus tällä Liinojan kirjallisella pienellä tuotteella. Kannattaisiko miehen miettiä vaikka novellikokoelman kirjoittamista. Jotain väliltä Roald Dahl ja Guy De Maupassant se varmaan olisi. Ja mikä ettei olisi... oman kirjallisuudentuntemukseni parhaat novellistit ja päät. Hengittäminen on ihmisen tehtävä ja sitten on elämä sen päälle se on elettävä. Jos pysyy rannalla ei näe mitään, vahdinvaihto tapahtuu aina yöllä, joki, se on nähtävä... kuningas joki, hengittää levollisesti.... Tämähän on silkkaa vampulalaista loimijokipsykedeliaa! Kannattaa syventyä lopuun asti tähän evolutiivis-jumalalliseen dualismiin, joka päätyy välillä jopa Loimaalle, kun piti mennä jokea ihan toiseen suuntaan eli alavirtaan Lauttakylään. Lisäys 28.5.2011 Löysin vanhan vihon johon olen 70-luvulla liimannut tulitikkuetikettejä ja joukossa oli tämä, aiheeseen liittyvä.
Lisäys 2.1.2015: Liinojan Tapsa oli sitten Joren M ja Ollin A kanssa käyneet vetämässä kuulemani mukaan hienon keikan Vampulan kirkossa vähän ennen vuodenvaihdetta. En ollut ikävä kyllä paikalla, mutta kiitokset muiden läsnäolleiden puolesta. Äitini kertoi Tapion paikalla kertoneen että olisivat jopa tulleet paikalle ihan Kukonharjan ja siitä sitten Rutavan kautta! Legendaarisen Kukonharjan! Joka ei siis ole, lainatakseni Vampulan keskustan näkökulmasta katsoen missään sivussa, vaan ihan keskellä korpea. Se taisi olla Sallilan "jarinisä" Haapanen,  joka tällaista joskus huumorimiehenä esitti meille kukonharjalaisille tiedoksi: "Ei Kukonharja misssään sivussa oo, se on keskellä korpee." Nauratti se kukonharjalaisiakin. Nyt ovat Huittista taas kaikki, eivät ihan Suur-Huittista vielä mutta siihen suuntaan ollaan menossa. Kohti 1700-lukua ja mikä ettei, mikäli se koskee vain hallintoa ja byrokratiaa. Kulttuurin kannalta näköala voi olla ihan toinen. Sen verran henkilökohtaista muisteloa vielä, että Liinojan Tapion pikkusisko Hanna istui Rutavan kansakoulussa pari vuotta joko vieressäni edessäni tai takanani. Hanna on hyvä tyyppi myös. Hauskin hän oli silloin kun istui vieressäni. Hänen äitinsä oli opettaja samalla luokalla muuten, se vähän rajoitti...

Friday, July 23, 2010

Gino Vanelli - The Gist of The Gemini (1975 AM)


Kanadalainen Gino siirtyi tämän jälkeen enemmän popin puolelle, mutta Gist of the Gemini on hyvin omaperäistä progressiivista, sinfonista, sävellyspohjaista rockia. Pakkohan tämäkin virheettömästi soiva albumi oli poimia uusiksi kirpputorilta hintaan 1,2e. Gino ei tällä albumillaan kyllä ansaitse halpisleimaa, mutta tässä kohtaa asian seuraukset sopivat minulle. Eli hyvää musiikkia pilkkahinnalla ja nyt on varalevy kuunneltavaksi mikäli elän satavuotiaaksi ja eka levy menee sitä ennen lunastuskuntoon.

Wednesday, June 30, 2010

Van Der Graaf Generator - The Aerosol Grey Machine (1969 Mercury tämä re 2010?)



Minulle tämä debyytti on hienoin VDGG albumi ja kaiken kaikkiaan yksi parhaita kuulemiani genrensä edustajia. Tasaisen erinomainen alusta loppuun. 1.7. Kuuntelen tätä taas ja olen tulossa siihen tulokseen, että kyseessä on parhaita varhaisia albumeja, joka on jäänyt kuulematta muuten tunnetulta kokoonpanolta. I just love this

Tuesday, June 29, 2010

The Vines - Winning Days (2004 Capitol)



Väittävät tämän australialaisbänin olevan Nirvanan rip-off eli kehnohko yritys kuulostaa esikuvaltaan. Minusta tämä on ihan hyvää 2000-luvun indie, garace, neo-psykedeliaa, kansikuvaa myöten. I like both the cover and the music. Very worth hearing. Musiikissa kuuluu välillä kutkuttavan mukavasti perinteisen amerikkalaisen psykedeelisen popin kaikuja, vaikka onkin ihan omaansa 2000-luvun soundia. This is much better album than people seem to think in RYM for example.

Friday, June 18, 2010

Vanilla Fudge - Vanilla Fudge (1967 Atco)



Hienoa psykedeelistä hardahtavaa rockia.

Sunday, May 16, 2010

Van Morrison - Moondance (1970 WB)





Astral Weeks on lempparini, mutta tämä ei paljon sille häviä. Hienoja kappaleita järjestään. Synaptista voitelua.

Thursday, May 13, 2010

Dana Valery - Dana Valery (1975 Phantom)



Albumilla soittavat Mountain yhtyeen kitaristi Leslie West Corky Laing. West on myös tuottanut albumin. Lobon I'd Love You to Want Me ja muita coverita aina Jaggerista Lennon-Mc Cartneyyn. Upea ääni, jokaan ei enää ihan sitä amerikan naisääntä mistä pidän. Poimin tämän taannoin talteen pääasiassa Westin ja Laingin rohkaisemana. Taustatekijöihin nähden tämä jää alle odotusten. Dana on kuulemma italialaisen tenori Sergio Franchin sisar.

Tuesday, May 4, 2010

Van Morrison - Sense Of Wonder (1984 Mercury)


Pari ensimmäistä raitaa ovat sekalaista soulia, mutta jo kolmas kappale on silkkaa Morrisonia, samoin kuin koko eka puoli siitä eteenpäin. Kääntöpuoli menettelee, mutta kokonaisuutena älbumi jää vähän vaisuksi. Tästä saisi kasaan yhden puolen hyvää Morrisonia ja sen toisen voisi täyttää valkoisella kohinalla.

Saturday, May 1, 2010

Van Morrison - Moondance (1970 tämä Castle Re 1985)


Vapun peruskamaa eli romanttisälyllisen kutumusiikin aatelia. Romanttisälyllisen sijaan sopii myös älyllisromanttinen. Vapaa valinta Vapun kunniaksi. Kukahan neropatti Agricola muuten päätti aikanaan että juhlapäivien nimet kirjoitetaan kielessämme pienellä silloin kun ne ovat keskellä virkettä. Viikonpäivät kaikki kuut, joulu ynnä juhlat muut, pienellä ne kirjoitamme, keskellä virkettä jos on ne. Oppi ei ojaan kaatanut, mutta toi tälle blogille.

Wednesday, March 17, 2010

Van Der Graaf Generator - 68-71 (1971 Charisma)



Erittäin vaikuttava kokoelma. Miten sen sanoisin.. on laitettu yhteen samantyylisiä kappaleita. Psykedeelinen tunnelma. Omistamani levyn lievää rapinaa en laita yhtyeen piikkiin, mutta kuulokkeilla kuullessa hieman välillä herpaannuttaa. Ilman kuulokkeita ja treblet lännessä ei onneksi ongelma. Psykedeelisempää kuin VDGG:n albumeista on tullut mieleenkään. Outoa. (8,4) Ps. Kuuloke on laite jolla kuunnellaan, mutta mikä olisi kuulloke? Jokin joka kuultaa läpi? Itse asiassa alan kuuntelun edetessä pitää tosi paljon tästä kokoelmasta. Läpikuultavaa kuullokemusiikkia eikun siis läpi kuultavaa.. siis läpi kuunneltavaa tai miten se meni... Kuuntelen tämän joka tapauksessa läpi. (Eiks ollu nokkelaa taas kerran..) (8,8)

Monday, March 15, 2010

V/A - Vertigo Annual - (1970 Vertigo 665701)











Vuoden 1970 Vertigo -levymerkin kokoelma. Artistit ja yhtyeet: Colosseum, Rod Stewart, Jimmy Campbell, May Blitz, juicy Lucy, Fairfield Parlour, Magna Charta, Affinity, Black sabbath, Gracious, Cressida, Nucleus, Manfred Mann, Captain Three, Bob Downes, Dr Strangely Strange ja Uriah Heep.

Friday, March 12, 2010

Van Der Graaf generator - The Aerosol Grey machine


Ekan puolen viimeisen kappaleen meno on sitä mihin suuntaan toivoisin yhtyeen suunnanneen. Valitettavasti se eteni kuitenkin liikaa keulakuvan vokaalien ja muun ambitioiden varassa. Nyt tajuan, miksi VDGG ei koskaan noussut huipulle. He valitsivat yhden miehen tien. Kappale Into A Game on paras minkä ainakin juuri nyt muistan kuulleeni yhtyeeltä. Siinä on pätkä oikeata psychprogea. Siitä olisi voinut jatkaa. Huippua kohden. Nyt yhtäkkiä vaikuttuneena, Into A Game, jonka kuulen ensimmäistä kertaa eläissäni, on yksi hienoimpia yksittäisiä progebiisejä. Toinen puoli ei tuota pettymystä. Albumin alussa ajatukseni oli, että eipä vedä vertoja myöhemmälle, mutta kiekon pyöriessä ja neulan edetessä kohti keskustaa ajatus kirkastuu. Toisella puolella kirkkaus jatkaa kirkastumistaan. Mutta sitten, pitkä Aquarian ei ikävä kyllä jaksakaan kantaa kuin ajoittain. Alkaa kuulua päähenkilön henkilökohtaisia ambitioita, jotka sitten vain vahvistuvat vielä seuraavilla albumeilla. Into A Game (10) Muu (8) keskiarvo (9). Vihoviimeisen kappaleen viimeiset minuutit taas palauttavat uskoni siihen, että yhtyeestä olisi voinut tulla suurempi kuin tulikaan. potentiaa on enemmän kuin yksi mies antaa porukan hyödyntää. Octobus (10) Kokonaisuutena sekametelisoppaa, josta sattumat kannattaa poimia, tai sitten kuunnella vain kokonaisuutena, yksityishuomioista huolimatta.

Wednesday, March 10, 2010

Van Morrison - Common One (1980 )


Ei tarvitse olla englantilainen päästäkseen 15- minuuttisen Summertime In Englandin tunnelmaan. Tämä on parhaita Astral Weeksin jälkeisiä myöhempiä Van Morrison albumeja. Eniten miellyttää solidius. Olen ns. konsepti- ja jammailutyyppejä ja tässä on kumpaakin erittäin tyylikkäästi esiintuotuina. Kun tuolla alempana manailin Ziggy Tähtipölyn yliarviointia, niin tämä Van Morrison -albumi on mielestäni manailtavan aliarvostettu. Älkää ihmeessä ihmiset kuunnelko tätä! On mukavaa tietää omaavansa aarteen, josta kovin moni ei tiedä. En halua jakaa tätä. (8,8)