Cellophane Symphony, albumin aloituskappale on se mihin tämä albumi myös jää.
En oikein tiedä mitä sanoa ko. yritelmästä. Moog naukuu yksinkertaista kuviota.
Toisaalta kappaleessa on sen edetessä jotain alkukantaista viehätystä. Ns. protoprogeahan se on, kohtalainen progeyritelmä, joka termin mukaisesti kehittyy ja hakee uusia muotoja edetessään. Muu materiaali meni hiukan ohi enkä ala nyt kuunnella uudestaan. Nimibiisi on joka tapauksessa albumin paras. Koko albumi (7,3) Nimibiisi (8)
No comments:
Post a Comment