I mikään Doll's House, onneksi edes John Wetton (King Grimson) soittaa albumilla. Familyn musiikkia on tapana kuvata sanoilla progressiivinen ja psychrock, mutta psykedelia on tästä kaukana ainakin verrattuna Doll's Houseen ja tämä progressiivinenkin mitä tässä on, on jo vanhaa. Laulajalla on välillä Peter Gabriel -maista äänenkäyttöä (vaikka ääni välillä pettääkin) ja Genesis -vaikutteita muutenkin paistaa ajoittain läpi. Oikeastaan ne vaikutteet ovat musiikin parhaita puolia. Pidemmälle kuunnellessa (tämä taitaa olla minulle albumin lähes eka keskittyneempi kuuntelukerta) tämä alkaa tuntua koko ajan paremmalta ja progepuolikin avautua. Wettonin basso pumputtelee mukavasti. (8,4)
No comments:
Post a Comment