RYM:ssa joku tuomitsi tämän progressiiviseksi musiikiksi. Kuoropitoista tämä ainakin on, välillä jopa pelkkä a capellaa. Varmaan ollut ilmestyessään erilaista eli siinä mielessä progressiivista. Peruselementtinä on West Coast poppi. Siihen kun liittää kuoron ja lievän viihdejazzin, ehkä ripauksen mietoa psykeä, torvea, kamariorkkaa ja muuta äänimaisemaa, kuten esim. kellon tikitystä, niin soppa on valmis. (7,8) Päätin kuunnella tämän nyt ensimmäistä kertaa loppuun asti...ja siitä kunnialla selviydyttyäni pitää arvioni samassa.
No comments:
Post a Comment