Psykedeelillä pippuroitua hardrokkia miedoin maalaistuoksuin. Psykedeelissoundinen kitara soi hienosti. On jostain syystä tullut arvioitua ali tätä Mania. California Silks and satin on muuten hieno hippibiisi. Kuulen tämän albumin nyt ihan toisella korvalla kuin kymmenisen vuotta sitten löytäessäni sen kirpputorilta. Mitä tälle levylle on tapahtunut tällä välillä. Musiikkiinkin voi näemmä kertyä jalompaa vuosikertaa vinyylillä, samoin kuin viiniin oikein varastoidussa kellarissa. Johtopäätöksiä: alussa tämä oli epäviehättävä sarvikuono, sitten se parani hyllyssäni kuin viini ja lopuksi todetaan minun kuuhulluuteni tämänhetkinen aste. (8,8)
No comments:
Post a Comment