David Gilmourin tuottama albumi, johon kannen on suunnitellut Hipgnosis -ryhmä. Musiikkinsa puolesta tämä on melodista rokkia, jossa on satunnaisia progressiivisen rokin elementtejä. En yleensä ihastele pedal steel kitaran naukumista, mutta johtuisiko sitten tiedosta että itse Gilmour sitä tässä vonguttaa, että sekin kuulostaa mukavalta. Kantriin viittaavia soundeja löytyy siis myös, Amerikassa kun ollaan. Englantilaista alkuperää ollut yhtye, joka vaikutti kuitenkin enemmän Amerikassa. Tyylikäs tapaus. Jossain mielessä tulee välillä ajatuksiin Eagleskin.
No comments:
Post a Comment