Musiikillisesti tämä on enimmäkseen kitaravetoista puoliraskasta, psykedeelisillä mausteilla terästettyä rokkia. Kolme kitaraa, kahdet urut, basso, rummut ja stylophone. Edellisen johtopäätöksen tein avausbiisin perusteella. Jatkossa musiikkiin ilmaantuu enemmän muita mm. kantrimusiikin ja sirkus hulabaloo elementtejä ja se vaihtuu letkeän melodiseen ja välillä vähän jug band suuntaan. Juuri kun saan edellisen kirjoitettua seuraa melodinen kaunis "Sometimes". Tulee ajatus että tässä on yritetty työstää konseptia sgt Pepperin kaavaa mukaillen. Tavallaan kokonaisuus toimii juuri konseptipohjalta, mutta musiikillisesti tämä ei yllä musiikin historian ihan suurimpiin sotasaavutuksiin. Kokonaisuus miellyttää minua kaikesta huolimatta, jostain selittämättömästä syystä.
No comments:
Post a Comment