Kyllä tämä vie taas ajatukset ja tunnelmat voimakkaasti nuoruuden aktiivisiin muusiikin kuuntelun vuosiin. Valentyne Suite on ensimmäisiä albumeja, jonka olen hankkinut. Löysin sen Antsan divarista oppikoulun nurkalta vuonna 1974 ollessani 16-vuotias lukiolainen. En tiennyt yhtyeestä mitään, ostin levyn todennäköisesti kansikuvan perusteella. Tätä tuli kuunneltua ja tämän tyyppiseen musiikkiin ehdollistuin peruuttamattomasti kuin Pavlovin koira. Myönnettäköön että albumilla on heikommat hetkensä, mutta se ei haittaa minua, koska tilanne on hieman sama kuin jos ei pitäisi lapsestaan siksi, että hän ei ole ihan täydellinen. Colosseum aiheutti tällä aivoihini pysyvän vaurion. (9,6)
No comments:
Post a Comment