Ihan kuin olisin kuullut tämän joskus ennenkin. Ajattelin tämän olevan sopivaa aamuhartaus musiikkia. Ei tästä voi paljon muuta sanoa, kuin että lähes tydellinen albumi. Tässä on vähän kaikkea, myös sitä naukuvaa steelkitaraa, jota inhoan, mutta sekin jotenkin toimii kokonaisuuden hyväksi. Onneksi kuitenkin Youngin psykedeeliseksi viritetty kitarasoundi kulkee pääroolissa läpi albumin. Virallisesti musiikki on folkia tai countryrockia, mutta kyllä siitä löytyy melkein mitä vain muutakin, vaikka jazzia, hippiaatetta, soulia, funkia, progea. Neljän nimetyn hepun lisäksi soittelevat Dallas Taylor percusssion, Gregory Reeves bass, Jerry Garcia steel g ja John Sebastian huuliharppua Desa Vyyllä. Joitain täyteosia lukuunottamatta tämän kohdalla tuntuu oikealta luonnehdinta jota lainaan vapaasti suomentaen: Rock-kulttuurin virstanpylväs. Tuliko tunne, että olet kuullut tuon monasti ennenkin. Vinyylini on muuten ruskea. Onko kukaan mahtanut miettiä, mikä on kansikuvassa olevan koiran nimi. Sehän on ilmeistä. Kaikkien muidenkin kannessa esiintyvien nimet on siihen kirjoitettu, niin miksi ei myös koiran. Hauvan nimi on tietenkin Deja Vu! Sanoohan Neil entiselle naiselleen, ettei voi saada tätä mielestään, ja vannoo ettei hänellä ole ketään muuta, vain tämä Deja Vu. (9,5)
No comments:
Post a Comment