Lauantai-illan päätteeksi panin pyörimään vielä yhden huipun, Mahavisnu Orchestran ensimmäisen albumin Inner Mounting Flame. Minulle tämä on yhtyeen paras. Kuuluu siihen sarjaan albumeja joita kuuntelin paljon lukioikäisenä. Joka ikinen sekunti tästä on tuttu ja turvallinen. Billy Cobham rummissa ja Jan Hammer soittaa viulua. Tätä kuunnellessani olen takaisin vanhassa huoneessani ja huone yksityiskohtineen ja tuoksuineen palaa mieleen. Outoa. Hankin tämän jälkeen myös Visions Of Emerald Beyondin ja kun kaverilla oli Birds Of Fire, niin kova kolmikko oli koossa. Tämä on levy joka ei ole vuosien mittaan minua pettänyt, eikä se tee sitä nytkään. Tästä ei fuusiojazz voi mitenkään tulla enää paremmaksi. (10)
No comments:
Post a Comment