Kovin vähän tietoa löysin tästä netistä, eli en sen enempää kuin levykannestakaan. Orkesterin säveltäjä James Quill Smith on vuonna 1995 julkaissut yhden albumin omaa nimeään kantavan bändin kanssa. Musiikki on torvivetoista fuusiota. Soitinkirjoa laajentavat trumpetti, saxofonit, huilu ja conga. Suurin osa albumista on suunnilleen samaa linjaa ajoittaisin funk-maustein. Poikkeuksen tekee toisen sivun avaava Why, jossa olen kuulevinani Moody Blues :ia ja englantilaista folk-gem Steve Ashley :a! Kovin pienelle huomiolle tämä on netissäkin jäänyt. Mielenkiintoista ja menevää, sanoisinko fuusiota. Välillä saxofoni tuo mieleen Hextall-Smithin ja Colosseumin. Hyvä albumi, jota täytyy kuunnella lisää ja etsiä lisätietoja. (8,7)
No comments:
Post a Comment