Tulin lumitöistä, söin lautasellisen nakkikeittoa, laitoin tämän soimaan. Kuuntelin ekan puolen ... käänsin ja kuuntelin toisenkin..kai. Herättyäni tuli mieleen sanonta illasta, joka on aamua viisaampi. Nyt kuuntelen kakkosta uudestaan. Aamupäivällä kuuntelin Rodin kokoelman vuodelta 1973 ja se tuntui yllättävän hyvältä. Nyt tekee mieleni vetää nekin kehut takaisin. Tämä on juuri sitä tylsähköä....jotain..., jota sen aina muistin olleenkin. Tai jospa se onkin niin, että ilta on aamua tyhmempi. Miten se kokoelma tuntui niin hyvältä, kun tämä on juuri sitä mitä en halua kuunnella. Levyn nimen voisi kääntää päälaelleen.
No comments:
Post a Comment