Aika jätti (ei kokonaan) nyt pitää odottaa kiltisti... Huomenta... Kai sitä voisi talvilomansa käyttää parempaankin kuin tähän touhuun, mutta ei tule nyt mitään mieleen. Schulmanin kolme veljestä muodostavat bändin ytimen. Three friends on heidän kolmantensa vuodelta 1972 ja yritys tehdä konseptialbumi kolmesta kaveruksesta, jotka ajan mukana ajautuvat elämässä erilleen, kuka minnekin. GG:n musiikki on progressiivista rokkia, jossa maistuu jazz ja jota kuvaavat epätavalliset tahtilajit ja rytmittelyt. Aidot progepäätkin saattavat vierastaa yhtyeen soundia joka on omaperäinen. Tämän yhtyeen kohdalla on vaikea keksiä jotain toista bändiä jota se muistuttaisi. Aiemmin esittelemääni Octobus -albumiin verrattuna tämä on kuuntelijaystävällisempi, soundeiltaan pehmeämpi ja "helpompi". Nyt kuunnellessa huomaan että en tunne albumia niin hyvin kuin monet muut vastaavan tason oleelliset progelevyni. Ostin tämän muutama vuosi sen jälkeen kun suurin progeintoni oli taittunut muun elämän paineissa. Useimmin tulee kuunneltua niitä, joihin on olemassa aikalainen tunneside ja hieman myöhemmin hankitut jäävät marginaaliin. Tämä on kuitenkin erinomaista ja jos jotain kritiikkiä pitäisi laittaa, niin paikoin saattaa tulla ajatus lievästi teennäisistä progekliseistä. Asia on toki kunnossa jos bändi on tässä kohtaa itse luomassa niitä. Tarttee laittaa useammin lautaselle. (9,6)
No comments:
Post a Comment