Hyvin Genesismäistä, mutta 80-luvun soundi häiritsee yllättäen enmmän kuin alla olevassa Hackettissa. Albumi on musiikillisesti yhtenäinen ja vähän collinsmainen. Pidän tuosta yo. Hacketista enemmän kuin tästä. Syynä on se että Genesis teki nämä jutut mitä Rutherford tässä yrittää jo paljon paremmin. Hackett taas hakee enemmän omaa juttua, vaikka hänessäkin Genesis kuuluu. Isoimman egon omannut Gabriel taisi loppujen lopuksi olla se joka onnistui vähiten noista Genesis -ryhmän jäsenistä. Tämän albumin on turhan ennalta arvattavaa ja vaikka pidän konseptikuuloisista kokonaisuuksista, niin tällä se vesittyy liian helppoihin ratkaisuihin. Erittäin hyvää silti, ja sopii hyvin alkavan kasarikymmenen avaajaksi. Kitarassa muuten Anthony Phillips. Lisäyksenä edellisiin, että toiselle puoliskolla esiintyy väläyksittäin enemmänkin vanhan mallista Genesis-progea. Koko kakkospuoli laittaa homman lopulta uureen kuosiin. Hienoa menoa. Vertailu yo. Hackettiin on tarpeetonta. Jos haikailet vanhaa Genesistä ja oletat kuulleesi kaiken, niin kannattaa kokeilla tämän kakkospuolta.
No comments:
Post a Comment